torstai 14. maaliskuuta 2013

Hyvää huomenta Punahilkka

Tältä kuvittelin laulun Punahilkan käyttävän...
Little Red Riding Hood by Jessie Willcox Smith, 1911
(Wikimedia Commons)

En ole koskaan ollut sujuva aamuherääjä, mutta yksi lapsuuteni mieleenjäävimmistä muistoista liittyy aikaisiin kouluaamuihin. Jostain syystä, niin kauan kuin vain voin muistaa, isäni koki mielekkääksi herättää koko lapsikatraan laulamalla "Hyvää huomenta Punahilkkaa, miltäs maistuisi kahvitilkka"-viisua kovaa ja korkealta lopettaen hieman epävireiseen "Kukkuluuruuseen". Tähänkään päivään mennessä en tiedä, onko kyseessä kenties joku oikea laulu vai herätystä varten kyhätty viisu. (Nyt nopealla googlauksella selvisi, että kyse on Immi Hellénin lastenrunosta 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Samainen rouva on näköjään sanoittanut myös tutut lastenlaulut Suojelusenkeli ("Maan korvessa kulkevi.."), Pieni nokikolari, Oravan pesä ja Peipon pesä. Toisin sanoen pojot isälle innovatiivisuudesta ja runoon sopivan sävelen tekemisestä.) Toinen jälkikasvun herättämiseen käytetty bravuri oli "Jo nouskaa lapsikullat, jo käki kukkunut on". Lapsena en arvostanut näitä herätyksiä pätkääkään, mutta näin pari kymmentä vuotta myöhemmin alkaa oikeasti tajuamaan, miten mahtava idea lasten herättäminen laulamalla on. :D

..mutta tältähän laulun punahilkka
todellisuudessa näytti!
(Wikimedia Commons)


Ja niin, miksi lätisen aamuherätyksistä blogissa seitsemältä (nyt jo lähemmäs kahdeksalta) aamulla? No, sattumoisin heräsin 5.30 kirjoittamaan harjoitustyötä, joka esitellään seminaarissa tänään iltapäivällä. Klassisesti totesin, että "eihän tässä nyt NIIN kauan mene", kirjoitin harkkaa puoli tuntia ja siirryin mielekkäämmän tekemisen pariin. Kenties joudun kuitenkin palaamaan nyt takaisin armaan harjoitustyöni seuraan ja pohtimaan projektityökalujen käyttöä pienissä IT-projekteissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti